Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Käännöksiä ei löytynyt valitulle kohdekielelle.
Määritelmät
Verbi
- To disgrace; to bring into disrepute.
- (now chiefly historical) To charge; to accuse (someone) of an offence.
- To harm or diminish the reputation of; to disparage.
Substantiivi
- (now rare, archaic) Disgrace, dishonour.
- (now rare or nonstandard) Defamation; slander, libel.
Adjektiivi
Esimerkit
- to defame somebody
- My guilt thy growing virtues did defame; / My blackness blotted thy unblemish'd name.
- Rebecca is [...] defamed of sorcery practised on the person of a noble knight.
Taivutusmuodot
| Partisiipin perfekti | defamed |
| Imperfekti | defamed |
| Partisiipin preesens | defaming |
| Yksikön kolmannen persoonan indikatiivin preesens | defames |
| Yksikön kolmannen persoonan indikatiivin preesens | defameth (vanhahtava) |