Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈrus.to/
Määritelmät
Substantiivi
- (anatomia) rustosoluista muodostunutta verisuonetonta tukikudosta
Taivutusmuodot
| Monikko | rustot | Genetiivi | ruston |
| Monikon genetiivi | rustojen | Partitiivi | rustoa |
| Monikon partitiivi | rustoja | Inessiivi | rustossa |
| Monikon inessiivi | rustoissa | Elatiivi | rustosta |
| Monikon elatiivi | rustoista | Illatiivi | rustoon |
| Monikon illatiivi | rustoihin | Adessiivi | rustolla |
| Monikon adessiivi | rustoilla | Ablatiivi | rustolta |
| Monikon ablatiivi | rustoilta | Allatiivi | rustolle |
| Monikon allatiivi | rustoille | Essiivi | rustona |
| Monikon essiivi | rustoina | Translatiivi | rustoksi |
| Monikon translatiivi | rustoiksi | Monikon instruktiivi | rustoin |
| Abessiivi | rustotta | Monikon abessiivi | rustoitta |
| Monikon akkusatiivi | rustot |