Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | kielitiede | |
Määritelmät
Substantiivit
- (kielitiede) entispäättymä, aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä, joka oli päättynyt jo menneisyydessä.
Esimerkit
- Olin juossut on juosta-verbin pluskvamperfektin yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivi.
Taivutusmuodot
| Monikko | pluskvamperfektit | Genetiivi | pluskvamperfektin |
| Monikon genetiivi | pluskvamperfektien | Partitiivi | pluskvamperfektiä |
| Monikon partitiivi | pluskvamperfektejä | Inessiivi | pluskvamperfektissä |
| Monikon inessiivi | pluskvamperfekteissä | Elatiivi | pluskvamperfektistä |
| Monikon elatiivi | pluskvamperfekteistä | Illatiivi | pluskvamperfektiin |
| Monikon illatiivi | pluskvamperfekteihin | Adessiivi | pluskvamperfektillä |
| Monikon adessiivi | pluskvamperfekteillä | Ablatiivi | pluskvamperfektiltä |
| Monikon ablatiivi | pluskvamperfekteiltä | Allatiivi | pluskvamperfektille |
| Monikon allatiivi | pluskvamperfekteille | Essiivi | pluskvamperfektinä |
| Monikon essiivi | pluskvamperfekteinä | Translatiivi | pluskvamperfektiksi |
| Monikon translatiivi | pluskvamperfekteiksi | Monikon instruktiivi | pluskvamperfektein |
| Abessiivi | pluskvamperfektittä | Monikon abessiivi | pluskvamperfekteittä |
| Monikon akkusatiivi | pluskvamperfektit |