Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | οργανική χημεία {f} (organikí chimeía) | kemia |
Määritelmät
Substantiivit
- (kemia) kemian haara, joka on erikoistunut hiiltä ja vetyä sisältäviin kemiallisiin yhdisteisiin
Taivutusmuodot
| Monikko | orgaaniset kemiat | Genetiivi | orgaanisen kemian |
| Monikon genetiivi | orgaanisten kemioiden | Monikon genetiivi | orgaanisten kemioitten |
| Monikon genetiivi | orgaanisien kemioiden | Partitiivi | orgaanista kemiaa |
| Monikon partitiivi | orgaanisia kemioita | Inessiivi | orgaanisessa kemiassa |
| Monikon inessiivi | orgaanisissa kemioissa | Elatiivi | orgaanisesta kemiasta |
| Monikon elatiivi | orgaanisista kemioista | Illatiivi | orgaaniseen kemiaan |
| Monikon illatiivi | orgaanisiin kemioihin | Adessiivi | orgaanisella kemialla |
| Monikon adessiivi | orgaanisilla kemioilla | Ablatiivi | orgaaniselta kemialta |
| Monikon ablatiivi | orgaanisilta kemioilta | Allatiivi | orgaaniselle kemialle |
| Monikon allatiivi | orgaanisille kemioille | Essiivi | orgaanisena kemiana |
| Monikon essiivi | orgaanisina kemioina | Translatiivi | orgaaniseksi kemiaksi |
| Monikon translatiivi | orgaanisiksi kemioiksi | Monikon instruktiivi | orgaanisin kemioin |
| Abessiivi | orgaanisetta kemiatta | Monikon abessiivi | orgaanisitta kemioitta |
| Monikon akkusatiivi | orgaaniset kemiat |