Sanakirja
Tekoälykääntäjä

Ääntäminen

    • IPA: /ɔʁ.dɔ.nɑ̃.se/
Käännös
1.

Määritelmät

Verbit

  1. (administration) Inscrire au bas d’un état, d’un mémoire, l’ordre d’en payer le montant.
  2. Organiser selon un certain ordre, certains critères.

Esimerkit

  • Ordonnancer un état de dépense.
  • Ordonnancer un mémoire.
  • C'était Margellin, sûrement, qui avait ordonnancé cette dernière mise en scène.

Taivutusmuodot

Partisiipin perfektiordonnancéPartisiipin preesensordonnançant
Yksikön ensimmäisen persoonan konditionaalin preesensordonnanceraisYksikön toisen persoonan konditionaalin preesensordonnancerais
Yksikön kolmannen persoonan konditionaalin preesensordonnanceraitMonikon ensimmäisen persoonan konditionaalin preesensordonnancerions
Monikon toisen persoonan konditionaalin preesensordonnanceriezMonikon kolmannen persoonan konditionaalin preesensordonnanceraient

Luokat