| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | permanente {f} |
| Monikko | permanentit | Genetiivi | permanentin |
| Monikon genetiivi | permanenttien | Partitiivi | permanenttia |
| Monikon partitiivi | permanentteja | Inessiivi | permanentissa |
| Monikon inessiivi | permanenteissa | Elatiivi | permanentista |
| Monikon elatiivi | permanenteista | Illatiivi | permanenttiin |
| Monikon illatiivi | permanentteihin | Adessiivi | permanentilla |
| Monikon adessiivi | permanenteilla | Ablatiivi | permanentilta |
| Monikon ablatiivi | permanenteilta | Allatiivi | permanentille |
| Monikon allatiivi | permanenteille | Essiivi | permanenttina |
| Monikon essiivi | permanentteina | Translatiivi | permanentiksi |
| Monikon translatiivi | permanenteiksi | Monikon instruktiivi | permanentein |
| Abessiivi | permanentitta | Monikon abessiivi | permanenteitta |
| Monikon akkusatiivi | permanentit |