| Käännös | |
|---|---|
| 1. | διαιτητής {m} (diaititís / ðietitís) |
| 2. | διαμεσολαβητής {m} (diamesolavitís) |
| 3. | εισηγητής {m} (eisigitís / isigitís) |
| 4. | μεσάζων {m} (mesázon) |
| Monikko | sovittelijat | Genetiivi | sovittelijan |
| Monikon genetiivi | sovittelijoiden | Monikon genetiivi | sovittelijoitten |
| Partitiivi | sovittelijaa | Monikon partitiivi | sovittelijoita |
| Inessiivi | sovittelijassa | Monikon inessiivi | sovittelijoissa |
| Elatiivi | sovittelijasta | Monikon elatiivi | sovittelijoista |
| Illatiivi | sovittelijaan | Monikon illatiivi | sovittelijoihin |
| Adessiivi | sovittelijalla | Monikon adessiivi | sovittelijoilla |
| Ablatiivi | sovittelijalta | Monikon ablatiivi | sovittelijoilta |
| Allatiivi | sovittelijalle | Monikon allatiivi | sovittelijoille |
| Essiivi | sovittelijana | Monikon essiivi | sovittelijoina |
| Translatiivi | sovittelijaksi | Monikon translatiivi | sovittelijoiksi |
| Monikon instruktiivi | sovittelijoin | Abessiivi | sovittelijatta |
| Monikon abessiivi | sovittelijoitta | Monikon akkusatiivi | sovittelijat |