Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Ääninäyte | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | ||
| 2. | ||
| 3. | ||
| 4. |
| |
- Retku on sanan retkua yksikön toisen persoonan imperatiivin preesens.
Määritelmät
Substantiivi
- huonokuntoinen vaate
- (halventava) renttu, retale, lurjus
- (murteellinen, Tampere) tyttöystävä
Taivutusmuodot
| Monikko | retkut | Genetiivi | retkun |
| Monikon genetiivi | retkujen | Partitiivi | retkua |
| Monikon partitiivi | retkuja | Inessiivi | retkussa |
| Monikon inessiivi | retkuissa | Elatiivi | retkusta |
| Monikon elatiivi | retkuista | Illatiivi | retkuun |
| Monikon illatiivi | retkuihin | Adessiivi | retkulla |
| Monikon adessiivi | retkuilla | Ablatiivi | retkulta |
| Monikon ablatiivi | retkuilta | Allatiivi | retkulle |
| Monikon allatiivi | retkuille | Essiivi | retkuna |
| Monikon essiivi | retkuina | Translatiivi | retkuksi |
| Monikon translatiivi | retkuiksi | Monikon instruktiivi | retkuin |
| Abessiivi | retkutta | Monikon abessiivi | retkuitta |
| Monikon akkusatiivi | retkut |