Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈos.te.ri/
| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | ostra {f} |
Määritelmät
Substantiivit
- meressä elävä simpukkaheimo, johon kuuluu toistakymmentä sukua, joiden eräitä lajeja käytetään luonnosta kerättyinä tai viljeltyinä ruoaksi ja niistä erityisesti erooppalainen osteri (Ostrea edulis)
Taivutusmuodot
| Monikko | osterit | Genetiivi | osterin |
| Monikon genetiivi | osterien | Monikon genetiivi | ostereiden |
| Monikon genetiivi | ostereitten | Partitiivi | osteria |
| Monikon partitiivi | ostereita | Monikon partitiivi | ostereja |
| Inessiivi | osterissa | Monikon inessiivi | ostereissa |
| Elatiivi | osterista | Monikon elatiivi | ostereista |
| Illatiivi | osteriin | Monikon illatiivi | ostereihin |
| Adessiivi | osterilla | Monikon adessiivi | ostereilla |
| Ablatiivi | osterilta | Monikon ablatiivi | ostereilta |
| Allatiivi | osterille | Monikon allatiivi | ostereille |
| Essiivi | osterina | Monikon essiivi | ostereina |
| Translatiivi | osteriksi | Monikon translatiivi | ostereiksi |
| Monikon instruktiivi | osterein | Abessiivi | osteritta |
| Monikon abessiivi | ostereitta | Monikon akkusatiivi | osterit |