| Käännös | |
|---|---|
| 1. | окта́н {m} (oktán) |
| Monikko | oktaanit | Genetiivi | oktaanin |
| Monikon genetiivi | oktaanien | Partitiivi | oktaania |
| Monikon partitiivi | oktaaneja | Inessiivi | oktaanissa |
| Monikon inessiivi | oktaaneissa | Elatiivi | oktaanista |
| Monikon elatiivi | oktaaneista | Illatiivi | oktaaniin |
| Monikon illatiivi | oktaaneihin | Adessiivi | oktaanilla |
| Monikon adessiivi | oktaaneilla | Ablatiivi | oktaanilta |
| Monikon ablatiivi | oktaaneilta | Allatiivi | oktaanille |
| Monikon allatiivi | oktaaneille | Essiivi | oktaanina |
| Monikon essiivi | oktaaneina | Translatiivi | oktaaniksi |
| Monikon translatiivi | oktaaneiksi | Monikon instruktiivi | oktaanein |
| Abessiivi | oktaanitta | Monikon abessiivi | oktaaneitta |
| Monikon akkusatiivi | oktaanit |