| Käännös | |
|---|---|
| 1. | баланси́раност {f} |
| Monikko | tasapainoilut | Genetiivi | tasapainoilun |
| Monikon genetiivi | tasapainoilujen | Monikon genetiivi | tasapainoiluiden |
| Monikon genetiivi | tasapainoiluitten | Partitiivi | tasapainoilua |
| Monikon partitiivi | tasapainoiluja | Monikon partitiivi | tasapainoiluita |
| Inessiivi | tasapainoilussa | Monikon inessiivi | tasapainoiluissa |
| Elatiivi | tasapainoilusta | Monikon elatiivi | tasapainoiluista |
| Illatiivi | tasapainoiluun | Monikon illatiivi | tasapainoiluihin |
| Adessiivi | tasapainoilulla | Monikon adessiivi | tasapainoiluilla |
| Ablatiivi | tasapainoilulta | Monikon ablatiivi | tasapainoiluilta |
| Allatiivi | tasapainoilulle | Monikon allatiivi | tasapainoiluille |
| Essiivi | tasapainoiluna | Monikon essiivi | tasapainoiluina |
| Translatiivi | tasapainoiluksi | Monikon translatiivi | tasapainoiluiksi |
| Monikon instruktiivi | tasapainoiluin | Abessiivi | tasapainoilutta |
| Monikon abessiivi | tasapainoiluitta | Monikon akkusatiivi | tasapainoilut |