| Käännös | |
|---|---|
| 1. | гранат {m} |
| Monikko | granaatit | Genetiivi | granaatin |
| Monikon genetiivi | granaattien | Partitiivi | granaattia |
| Monikon partitiivi | granaatteja | Inessiivi | granaatissa |
| Monikon inessiivi | granaateissa | Elatiivi | granaatista |
| Monikon elatiivi | granaateista | Illatiivi | granaattiin |
| Monikon illatiivi | granaatteihin | Adessiivi | granaatilla |
| Monikon adessiivi | granaateilla | Ablatiivi | granaatilta |
| Monikon ablatiivi | granaateilta | Allatiivi | granaatille |
| Monikon allatiivi | granaateille | Essiivi | granaattina |
| Monikon essiivi | granaatteina | Translatiivi | granaatiksi |
| Monikon translatiivi | granaateiksi | Monikon instruktiivi | granaatein |
| Abessiivi | granaatitta | Monikon abessiivi | granaateitta |
| Monikon akkusatiivi | granaatit |