| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | Harpune {die} |
| Monikko | harppuunat | Genetiivi | harppuunan |
| Monikon genetiivi | harppuunoiden | Monikon genetiivi | harppuunoitten |
| Partitiivi | harppuunaa | Monikon partitiivi | harppuunoita |
| Inessiivi | harppuunassa | Monikon inessiivi | harppuunoissa |
| Elatiivi | harppuunasta | Monikon elatiivi | harppuunoista |
| Illatiivi | harppuunaan | Monikon illatiivi | harppuunoihin |
| Adessiivi | harppuunalla | Monikon adessiivi | harppuunoilla |
| Ablatiivi | harppuunalta | Monikon ablatiivi | harppuunoilta |
| Allatiivi | harppuunalle | Monikon allatiivi | harppuunoille |
| Essiivi | harppuunana | Monikon essiivi | harppuunoina |
| Translatiivi | harppuunaksi | Monikon translatiivi | harppuunoiksi |
| Monikon instruktiivi | harppuunoin | Abessiivi | harppuunatta |
| Monikon abessiivi | harppuunoitta | Monikon akkusatiivi | harppuunat |