Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | stalagmite {f} |
Määritelmät
Substantiivit
- (geologia) kalkkipitoisen veden tippuessa luolan lattiaan muodostuva, ylöspäin kasvava tippukivi
Taivutusmuodot
| Monikko | stalagmiitit | Genetiivi | stalagmiitin |
| Monikon genetiivi | stalagmiittien | Partitiivi | stalagmiittia |
| Monikon partitiivi | stalagmiitteja | Inessiivi | stalagmiitissa |
| Monikon inessiivi | stalagmiiteissa | Elatiivi | stalagmiitista |
| Monikon elatiivi | stalagmiiteista | Illatiivi | stalagmiittiin |
| Monikon illatiivi | stalagmiitteihin | Adessiivi | stalagmiitilla |
| Monikon adessiivi | stalagmiiteilla | Ablatiivi | stalagmiitilta |
| Monikon ablatiivi | stalagmiiteilta | Allatiivi | stalagmiitille |
| Monikon allatiivi | stalagmiiteille | Essiivi | stalagmiittina |
| Monikon essiivi | stalagmiitteina | Translatiivi | stalagmiitiksi |
| Monikon translatiivi | stalagmiiteiksi | Monikon instruktiivi | stalagmiitein |
| Abessiivi | stalagmiititta | Monikon abessiivi | stalagmiiteitta |
| Monikon akkusatiivi | stalagmiitit |