Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Synonyymit
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. | slangi |
| |
| 2. | harvinainen |
| |
- Kiilu on sanan kiilua yksikön toisen persoonan imperatiivin preesens.
Esimerkit
- Erotin pimeästä kaksi kiilua - ne olivat ilveksen silmät.
- I discerned two glows in the darkness - they were the eyes of a lynx.
Taivutusmuodot
| Monikko | kiilut | Genetiivi | kiilun |
| Monikon genetiivi | kiilujen | Partitiivi | kiilua |
| Monikon partitiivi | kiiluja | Inessiivi | kiilussa |
| Monikon inessiivi | kiiluissa | Elatiivi | kiilusta |
| Monikon elatiivi | kiiluista | Illatiivi | kiiluun |
| Monikon illatiivi | kiiluihin | Adessiivi | kiilulla |
| Monikon adessiivi | kiiluilla | Ablatiivi | kiilulta |
| Monikon ablatiivi | kiiluilta | Allatiivi | kiilulle |
| Monikon allatiivi | kiiluille | Essiivi | kiiluna |
| Monikon essiivi | kiiluina | Translatiivi | kiiluksi |
| Monikon translatiivi | kiiluiksi | Monikon instruktiivi | kiiluin |
| Abessiivi | kiilutta | Monikon abessiivi | kiiluitta |
| Monikon akkusatiivi | kiilut |