| Käännös | |
|---|---|
| 1. | branleur {m} |
| Monikko | runkkarit | Genetiivi | runkkarin |
| Monikon genetiivi | runkkarien | Monikon genetiivi | runkkareiden |
| Monikon genetiivi | runkkareitten | Partitiivi | runkkaria |
| Monikon partitiivi | runkkareita | Monikon partitiivi | runkkareja |
| Inessiivi | runkkarissa | Monikon inessiivi | runkkareissa |
| Elatiivi | runkkarista | Monikon elatiivi | runkkareista |
| Illatiivi | runkkariin | Monikon illatiivi | runkkareihin |
| Adessiivi | runkkarilla | Monikon adessiivi | runkkareilla |
| Ablatiivi | runkkarilta | Monikon ablatiivi | runkkareilta |
| Allatiivi | runkkarille | Monikon allatiivi | runkkareille |
| Essiivi | runkkarina | Monikon essiivi | runkkareina |
| Translatiivi | runkkariksi | Monikon translatiivi | runkkareiksi |
| Monikon instruktiivi | runkkarein | Abessiivi | runkkaritta |
| Monikon abessiivi | runkkareitta | Monikon akkusatiivi | runkkarit |