Ääntäminen
- Tuntematon aksentti:
- IPA: /ʔɔk.te/
- IPA: /ɔk.te/
Haettu sana löytyi näillä lähdekielillä:
Määritelmät
Verbit
- Avoir le hoquet.
- Être pris de spasmes et pousser des hoquets.
- (technique) Fonctionner avec de fréquents à-coups comparables au hoquet, en menaçant de s’arrêter.
Esimerkit
- Il hoquète.
- Une main sur la gorge, elle hoquetait, comme si le cœur lui manquait.
- Notre nouvelle voiture se mit à hoqueter au beau milieu d’un carrefour.
Taivutusmuodot
| Partisiipin perfekti | hoqueté | Partisiipin preesens | hoquetant |
| Yksikön ensimmäisen persoonan konditionaalin preesens | hoquèterais | Yksikön ensimmäisen persoonan konditionaalin preesens | hoquetterais |
| Yksikön toisen persoonan konditionaalin preesens | hoquèterais | Yksikön toisen persoonan konditionaalin preesens | hoquetterais |
| Yksikön kolmannen persoonan konditionaalin preesens | hoquèterait | Yksikön kolmannen persoonan konditionaalin preesens | hoquetterait |
| Monikon ensimmäisen persoonan konditionaalin preesens | hoquèterions | Monikon ensimmäisen persoonan konditionaalin preesens | hoquetterions |
| Monikon toisen persoonan konditionaalin preesens | hoquèteriez | Monikon toisen persoonan konditionaalin preesens | hoquetteriez |
| Monikon kolmannen persoonan konditionaalin preesens | hoquèteraient | Monikon kolmannen persoonan konditionaalin preesens | hoquetteraient |