Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Synonyymit
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. | akustiikka |
| |
| 2. | akustiikka | ||
- Kaiutin on sanan kaiuttaa yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivin imperfekti.
Määritelmät
Substantiivit
- äänen toistamiseen tarkoitettu laite, akustinen muunnin, joka sähkömagnetismia hyväksi käyttäen synnyttää sähköisistä impulsseista ääniaaltoja värähtelevän kalvon avulla
Taivutusmuodot
| Monikko | kaiuttimet | Genetiivi | kaiuttimen |
| Monikon genetiivi | kaiuttimien | Monikon genetiivi | kaiutinten |
| Partitiivi | kaiutinta | Monikon partitiivi | kaiuttimia |
| Inessiivi | kaiuttimessa | Monikon inessiivi | kaiuttimissa |
| Elatiivi | kaiuttimesta | Monikon elatiivi | kaiuttimista |
| Illatiivi | kaiuttimeen | Monikon illatiivi | kaiuttimiin |
| Adessiivi | kaiuttimella | Monikon adessiivi | kaiuttimilla |
| Ablatiivi | kaiuttimelta | Monikon ablatiivi | kaiuttimilta |
| Allatiivi | kaiuttimelle | Monikon allatiivi | kaiuttimille |
| Essiivi | kaiuttimena | Monikon essiivi | kaiuttimina |
| Translatiivi | kaiuttimeksi | Monikon translatiivi | kaiuttimiksi |
| Monikon instruktiivi | kaiuttimin | Abessiivi | kaiuttimetta |
| Monikon abessiivi | kaiuttimitta | Monikon akkusatiivi | kaiuttimet |