Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. |
| ||
| 2. | tekstiilit |
| |
| 3. | alatyyli, metsätalous |
| |
- Tukki on sanan tukkia yksikön kolmannen persoonan indikatiivin imperfekti.
Määritelmät
Substantiivi
- katkaistu ja karsittu puun runko, joka täyttää sahausnormin
- aseen, kuten kiväärin, haulikon tai jalkajousen perä
- mankelin tela
- kangaspuiden osa, loimitukki
Esimerkit
- Tukki on yleensä vähintään 3,1 metrin pituinen ja latvaläpimitaltaan vähintään 15 senttimetriä.
Taivutusmuodot
| Monikko | tukit | Genetiivi | tukin |
| Monikon genetiivi | tukkien | Partitiivi | tukkia |
| Monikon partitiivi | tukkeja | Inessiivi | tukissa |
| Monikon inessiivi | tukeissa | Elatiivi | tukista |
| Monikon elatiivi | tukeista | Illatiivi | tukkiin |
| Monikon illatiivi | tukkeihin | Adessiivi | tukilla |
| Monikon adessiivi | tukeilla | Ablatiivi | tukilta |
| Monikon ablatiivi | tukeilta | Allatiivi | tukille |
| Monikon allatiivi | tukeille | Essiivi | tukkina |
| Monikon essiivi | tukkeina | Translatiivi | tukiksi |
| Monikon translatiivi | tukeiksi | Monikon instruktiivi | tukein |
| Abessiivi | tukitta | Monikon abessiivi | tukeitta |
| Monikon akkusatiivi | tukit |