| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | micio {m} | hellittelevä |
| Monikko | kisumirrit | Genetiivi | kisumirrin |
| Monikon genetiivi | kisumirrien | Partitiivi | kisumirriä |
| Monikon partitiivi | kisumirrejä | Inessiivi | kisumirrissä |
| Monikon inessiivi | kisumirreissä | Elatiivi | kisumirristä |
| Monikon elatiivi | kisumirreistä | Illatiivi | kisumirriin |
| Monikon illatiivi | kisumirreihin | Adessiivi | kisumirrillä |
| Monikon adessiivi | kisumirreillä | Ablatiivi | kisumirriltä |
| Monikon ablatiivi | kisumirreiltä | Allatiivi | kisumirrille |
| Monikon allatiivi | kisumirreille | Essiivi | kisumirrinä |
| Monikon essiivi | kisumirreinä | Translatiivi | kisumirriksi |
| Monikon translatiivi | kisumirreiksi | Monikon instruktiivi | kisumirrein |
| Abessiivi | kisumirrittä | Monikon abessiivi | kisumirreittä |
| Monikon akkusatiivi | kisumirrit |