Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈo.le.mus/
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. | filosofia |
| |
| 2. |
| ||
| 3. |
| ||
| 4. | |||
| 5. | |||
| 6. | |||
| 7. |
| ||
| 8. |
| ||
| 9. | |||
| 10. |
| ||
| 11. |
| ||
| 12. |
| ||
| 13. |
| ||
| Muut/tuntemattomat | |||
| 14. |
| ||
| 15. |
| ||
Määritelmät
Substantiivit
- (filosofia) metafysiikassa se ominaisuus tai ominaisuusjoukko, joka tekee jostakin oliosta tai substanssista sen, mitä se pohjimmiltaan on, ja joka sillä on välttämättä oltava ollakseen olemassa
Taivutusmuodot
| Monikko | olemukset | Genetiivi | olemuksen |
| Monikon genetiivi | olemusten | Monikon genetiivi | olemuksien |
| Partitiivi | olemusta | Monikon partitiivi | olemuksia |
| Inessiivi | olemuksessa | Monikon inessiivi | olemuksissa |
| Elatiivi | olemuksesta | Monikon elatiivi | olemuksista |
| Illatiivi | olemukseen | Monikon illatiivi | olemuksiin |
| Adessiivi | olemuksella | Monikon adessiivi | olemuksilla |
| Ablatiivi | olemukselta | Monikon ablatiivi | olemuksilta |
| Allatiivi | olemukselle | Monikon allatiivi | olemuksille |
| Essiivi | olemuksena | Monikon essiivi | olemuksina |
| Translatiivi | olemukseksi | Monikon translatiivi | olemuksiksi |
| Monikon instruktiivi | olemuksin | Abessiivi | olemuksetta |
| Monikon abessiivi | olemuksitta | Monikon akkusatiivi | olemukset |