Sanakirja
Tekoälykääntäjä

Ääntäminen

    • IPA: [ˈme̞kɑniːkːɑ]
KäännösKonteksti
Substantiivit
1.
mekanik {en}
fysiikka

Määritelmät

Substantiivit

  1. (fysiikka) vuorovaikutuksia ja liikeilmiöitä tutkiva tieteen ala, fysiikan osa-alue
  2. (fysiikka) tiede, joka tutkii kappaleiden liikettä ulkoisten voimien vaikutuksesta
  3. koneen tai laitteen mekaaniset osat

Esimerkit

  • Elektronisen robotin mekaniikka on usein hyvin mutkikas.

Taivutusmuodot

MonikkomekaniikatGenetiivimekaniikan
Monikon genetiivimekaniikkojenPartitiivimekaniikkaa
Monikon partitiivimekaniikkojaInessiivimekaniikassa
Monikon inessiivimekaniikoissaElatiivimekaniikasta
Monikon elatiivimekaniikoistaIllatiivimekaniikkaan
Monikon illatiivimekaniikkoihinAdessiivimekaniikalla
Monikon adessiivimekaniikoillaAblatiivimekaniikalta
Monikon ablatiivimekaniikoiltaAllatiivimekaniikalle
Monikon allatiivimekaniikoilleEssiivimekaniikkana
Monikon essiivimekaniikkoinaTranslatiivimekaniikaksi
Monikon translatiivimekaniikoiksiMonikon instruktiivimekaniikoin
AbessiivimekaniikattaMonikon abessiivimekaniikoitta
Monikon akkusatiivimekaniikat

Luokat