| Käännös | |
|---|---|
| 1. | dicdic {m} |
| Monikko | dikdikit | Genetiivi | dikdikin |
| Monikon genetiivi | dikdikien | Partitiivi | dikdikiä |
| Monikon partitiivi | dikdikejä | Inessiivi | dikdikissä |
| Monikon inessiivi | dikdikeissä | Elatiivi | dikdikistä |
| Monikon elatiivi | dikdikeistä | Illatiivi | dikdikiin |
| Monikon illatiivi | dikdikeihin | Adessiivi | dikdikillä |
| Monikon adessiivi | dikdikeillä | Ablatiivi | dikdikiltä |
| Monikon ablatiivi | dikdikeiltä | Allatiivi | dikdikille |
| Monikon allatiivi | dikdikeille | Essiivi | dikdikinä |
| Monikon essiivi | dikdikeinä | Translatiivi | dikdikiksi |
| Monikon translatiivi | dikdikeiksi | Monikon instruktiivi | dikdikein |
| Abessiivi | dikdikittä | Monikon abessiivi | dikdikeittä |
| Monikon akkusatiivi | dikdikit |