| Käännös | |
|---|---|
| 1. | Gewebe {das} |
| Monikko | solukot | Genetiivi | solukon |
| Monikon genetiivi | solukkojen | Monikon genetiivi | solukoiden |
| Monikon genetiivi | solukoitten | Partitiivi | solukkoa |
| Monikon partitiivi | solukkoja | Monikon partitiivi | solukoita |
| Inessiivi | solukossa | Monikon inessiivi | solukoissa |
| Elatiivi | solukosta | Monikon elatiivi | solukoista |
| Illatiivi | solukkoon | Monikon illatiivi | solukkoihin |
| Monikon illatiivi | solukoihin | Adessiivi | solukolla |
| Monikon adessiivi | solukoilla | Ablatiivi | solukolta |
| Monikon ablatiivi | solukoilta | Allatiivi | solukolle |
| Monikon allatiivi | solukoille | Essiivi | solukkona |
| Monikon essiivi | solukkoina | Translatiivi | solukoksi |
| Monikon translatiivi | solukoiksi | Monikon instruktiivi | solukoin |
| Abessiivi | solukotta | Monikon abessiivi | solukoitta |
| Monikon akkusatiivi | solukot |