| Käännös | |
|---|---|
| 1. | |
| Monikko | poliisikonstaapelit | Genetiivi | poliisikonstaapelin |
| Monikon genetiivi | poliisikonstaapelien | Monikon genetiivi | poliisikonstaapeleiden |
| Monikon genetiivi | poliisikonstaapeleitten | Partitiivi | poliisikonstaapelia |
| Monikon partitiivi | poliisikonstaapeleita | Monikon partitiivi | poliisikonstaapeleja |
| Inessiivi | poliisikonstaapelissa | Monikon inessiivi | poliisikonstaapeleissa |
| Elatiivi | poliisikonstaapelista | Monikon elatiivi | poliisikonstaapeleista |
| Illatiivi | poliisikonstaapeliin | Monikon illatiivi | poliisikonstaapeleihin |
| Adessiivi | poliisikonstaapelilla | Monikon adessiivi | poliisikonstaapeleilla |
| Ablatiivi | poliisikonstaapelilta | Monikon ablatiivi | poliisikonstaapeleilta |
| Allatiivi | poliisikonstaapelille | Monikon allatiivi | poliisikonstaapeleille |
| Essiivi | poliisikonstaapelina | Monikon essiivi | poliisikonstaapeleina |
| Translatiivi | poliisikonstaapeliksi | Monikon translatiivi | poliisikonstaapeleiksi |
| Monikon instruktiivi | poliisikonstaapelein | Abessiivi | poliisikonstaapelitta |
| Monikon abessiivi | poliisikonstaapeleitta | Monikon akkusatiivi | poliisikonstaapelit |