Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. | mekaniikka |
| |
- Varmistin on sanan varmistaa yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivin imperfekti.
Määritelmät
Substantiivit
- toiminto, joka estää aseen laukaisemisen vahingossa
Taivutusmuodot
| Monikko | varmistimet | Genetiivi | varmistimen |
| Monikon genetiivi | varmistimien | Monikon genetiivi | varmistinten |
| Partitiivi | varmistinta | Monikon partitiivi | varmistimia |
| Inessiivi | varmistimessa | Monikon inessiivi | varmistimissa |
| Elatiivi | varmistimesta | Monikon elatiivi | varmistimista |
| Illatiivi | varmistimeen | Monikon illatiivi | varmistimiin |
| Adessiivi | varmistimella | Monikon adessiivi | varmistimilla |
| Ablatiivi | varmistimelta | Monikon ablatiivi | varmistimilta |
| Allatiivi | varmistimelle | Monikon allatiivi | varmistimille |
| Essiivi | varmistimena | Monikon essiivi | varmistimina |
| Translatiivi | varmistimeksi | Monikon translatiivi | varmistimiksi |
| Monikon instruktiivi | varmistimin | Abessiivi | varmistimetta |
| Monikon abessiivi | varmistimitta | Monikon akkusatiivi | varmistimet |