| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | kanin {en} |
| Monikko | kaniinit | Genetiivi | kaniinin |
| Monikon genetiivi | kaniinien | Monikon genetiivi | kaniineiden |
| Monikon genetiivi | kaniineitten | Partitiivi | kaniinia |
| Monikon partitiivi | kaniineita | Monikon partitiivi | kaniineja |
| Inessiivi | kaniinissa | Monikon inessiivi | kaniineissa |
| Elatiivi | kaniinista | Monikon elatiivi | kaniineista |
| Illatiivi | kaniiniin | Monikon illatiivi | kaniineihin |
| Adessiivi | kaniinilla | Monikon adessiivi | kaniineilla |
| Ablatiivi | kaniinilta | Monikon ablatiivi | kaniineilta |
| Allatiivi | kaniinille | Monikon allatiivi | kaniineille |
| Essiivi | kaniinina | Monikon essiivi | kaniineina |
| Translatiivi | kaniiniksi | Monikon translatiivi | kaniineiksi |
| Monikon instruktiivi | kaniinein | Abessiivi | kaniinitta |
| Monikon abessiivi | kaniineitta | Monikon akkusatiivi | kaniinit |