Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈtinːitus/
| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | lääketiede | |
Määritelmät
Substantiivit
- (lääketiede) korvissa soiminen tai humina, joka voi johtua esimerkiksi korvan ja sen lähikudosten vaurioitumisesta tai melulle altistumisesta
Taivutusmuodot
| Monikko | tinnitukset | Genetiivi | tinnituksen |
| Monikon genetiivi | tinnitusten | Monikon genetiivi | tinnituksien |
| Partitiivi | tinnitusta | Monikon partitiivi | tinnituksia |
| Inessiivi | tinnituksessa | Monikon inessiivi | tinnituksissa |
| Elatiivi | tinnituksesta | Monikon elatiivi | tinnituksista |
| Illatiivi | tinnitukseen | Monikon illatiivi | tinnituksiin |
| Adessiivi | tinnituksella | Monikon adessiivi | tinnituksilla |
| Ablatiivi | tinnitukselta | Monikon ablatiivi | tinnituksilta |
| Allatiivi | tinnitukselle | Monikon allatiivi | tinnituksille |
| Essiivi | tinnituksena | Monikon essiivi | tinnituksina |
| Translatiivi | tinnitukseksi | Monikon translatiivi | tinnituksiksi |
| Monikon instruktiivi | tinnituksin | Abessiivi | tinnituksetta |
| Monikon abessiivi | tinnituksitta | Monikon akkusatiivi | tinnitukset |