Sanakirja
Tekoälykääntäjä
KäännösKonteksti
Substantiivit
1.
Aphasie {die}
lääketiede

Määritelmät

Substantiivit

  1. (lääketiede) aivojen toimintahäiriöstä johtuva kyvyttömyys ymmärtää ja/tai tuottaa puhetta; joskus mikä tahansa aivovammasta johtuva kielellinen häiriö

Taivutusmuodot

MonikkoafasiatGenetiiviafasian
Monikon genetiiviafasioidenMonikon genetiiviafasioitten
PartitiiviafasiaaMonikon partitiiviafasioita
InessiiviafasiassaMonikon inessiiviafasioissa
ElatiiviafasiastaMonikon elatiiviafasioista
IllatiiviafasiaanMonikon illatiiviafasioihin
AdessiiviafasiallaMonikon adessiiviafasioilla
AblatiiviafasialtaMonikon ablatiiviafasioilta
AllatiiviafasialleMonikon allatiiviafasioille
EssiiviafasianaMonikon essiiviafasioina
TranslatiiviafasiaksiMonikon translatiiviafasioiksi
Monikon instruktiiviafasioinAbessiiviafasiatta
Monikon abessiiviafasioittaMonikon akkusatiiviafasiat