| Käännös | |
|---|---|
| Substantiivit | |
| 1. | Verlobte {die} |
| Monikko | kihlakumppanit | Genetiivi | kihlakumppanin |
| Monikon genetiivi | kihlakumppanien | Monikon genetiivi | kihlakumppaneiden |
| Monikon genetiivi | kihlakumppaneitten | Partitiivi | kihlakumppania |
| Monikon partitiivi | kihlakumppaneita | Monikon partitiivi | kihlakumppaneja |
| Inessiivi | kihlakumppanissa | Monikon inessiivi | kihlakumppaneissa |
| Elatiivi | kihlakumppanista | Monikon elatiivi | kihlakumppaneista |
| Illatiivi | kihlakumppaniin | Monikon illatiivi | kihlakumppaneihin |
| Adessiivi | kihlakumppanilla | Monikon adessiivi | kihlakumppaneilla |
| Ablatiivi | kihlakumppanilta | Monikon ablatiivi | kihlakumppaneilta |
| Allatiivi | kihlakumppanille | Monikon allatiivi | kihlakumppaneille |
| Essiivi | kihlakumppanina | Monikon essiivi | kihlakumppaneina |
| Translatiivi | kihlakumppaniksi | Monikon translatiivi | kihlakumppaneiksi |
| Monikon instruktiivi | kihlakumppanein | Abessiivi | kihlakumppanitta |
| Monikon abessiivi | kihlakumppaneitta | Monikon akkusatiivi | kihlakumppanit |