Sanakirja
Tekoälykääntäjä

Synonyymit

KäännösKonteksti
Substantiivit
1.
Indikativ {der}
kielitiede

Määritelmät

Substantiivit

  1. (kielitiede) yleisin tapaluokka, jolla ei ole erityistä tunnistetta. Suomen kielessä indikatiivi ilmaisee toiminnan todelliseksi.

Esimerkit

  • "Kudon" on kutoa-verbin indikatiivin ensimmäisen persoonan preesens.

Taivutusmuodot

MonikkoindikatiivitGenetiiviindikatiivin
Monikon genetiiviindikatiivienPartitiiviindikatiivia
Monikon partitiiviindikatiivejaInessiiviindikatiivissa
Monikon inessiiviindikatiiveissaElatiiviindikatiivista
Monikon elatiiviindikatiiveistaIllatiiviindikatiiviin
Monikon illatiiviindikatiiveihinAdessiiviindikatiivilla
Monikon adessiiviindikatiiveillaAblatiiviindikatiivilta
Monikon ablatiiviindikatiiveiltaAllatiiviindikatiiville
Monikon allatiiviindikatiiveilleEssiiviindikatiivina
Monikon essiiviindikatiiveinaTranslatiiviindikatiiviksi
Monikon translatiiviindikatiiveiksiMonikon instruktiiviindikatiivein
AbessiiviindikatiivittaMonikon abessiiviindikatiiveitta
Monikon akkusatiiviindikatiivit

Luokat