| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | slangi | |
| Monikko | brenkut | Genetiivi | brenkun |
| Monikon genetiivi | brenkkujen | Partitiivi | brenkkua |
| Monikon partitiivi | brenkkuja | Inessiivi | brenkussa |
| Monikon inessiivi | brenkuissa | Elatiivi | brenkusta |
| Monikon elatiivi | brenkuista | Illatiivi | brenkkuun |
| Monikon illatiivi | brenkkuihin | Adessiivi | brenkulla |
| Monikon adessiivi | brenkuilla | Ablatiivi | brenkulta |
| Monikon ablatiivi | brenkuilta | Allatiivi | brenkulle |
| Monikon allatiivi | brenkuille | Essiivi | brenkkuna |
| Monikon essiivi | brenkkuina | Translatiivi | brenkuksi |
| Monikon translatiivi | brenkuiksi | Monikon instruktiivi | brenkuin |
| Abessiivi | brenkutta | Monikon abessiivi | brenkuitta |
| Monikon akkusatiivi | brenkut |