| Käännös | |
|---|---|
| 1. | konstapel {en} |
| Monikko | konstaapelit | Genetiivi | konstaapelin |
| Monikon genetiivi | konstaapelien | Monikon genetiivi | konstaapeleiden |
| Monikon genetiivi | konstaapeleitten | Partitiivi | konstaapelia |
| Monikon partitiivi | konstaapeleita | Monikon partitiivi | konstaapeleja |
| Inessiivi | konstaapelissa | Monikon inessiivi | konstaapeleissa |
| Elatiivi | konstaapelista | Monikon elatiivi | konstaapeleista |
| Illatiivi | konstaapeliin | Monikon illatiivi | konstaapeleihin |
| Adessiivi | konstaapelilla | Monikon adessiivi | konstaapeleilla |
| Ablatiivi | konstaapelilta | Monikon ablatiivi | konstaapeleilta |
| Allatiivi | konstaapelille | Monikon allatiivi | konstaapeleille |
| Essiivi | konstaapelina | Monikon essiivi | konstaapeleina |
| Translatiivi | konstaapeliksi | Monikon translatiivi | konstaapeleiksi |
| Monikon instruktiivi | konstaapelein | Abessiivi | konstaapelitta |
| Monikon abessiivi | konstaapeleitta | Monikon akkusatiivi | konstaapelit |