| Käännös | |
|---|---|
| 1. | Ultimatum {das} |
| Monikko | ultimaatumit | Genetiivi | ultimaatumin |
| Monikon genetiivi | ultimaatumien | Monikon genetiivi | ultimaatumeiden |
| Monikon genetiivi | ultimaatumeitten | Partitiivi | ultimaatumia |
| Monikon partitiivi | ultimaatumeita | Monikon partitiivi | ultimaatumeja |
| Inessiivi | ultimaatumissa | Monikon inessiivi | ultimaatumeissa |
| Elatiivi | ultimaatumista | Monikon elatiivi | ultimaatumeista |
| Illatiivi | ultimaatumiin | Monikon illatiivi | ultimaatumeihin |
| Adessiivi | ultimaatumilla | Monikon adessiivi | ultimaatumeilla |
| Ablatiivi | ultimaatumilta | Monikon ablatiivi | ultimaatumeilta |
| Allatiivi | ultimaatumille | Monikon allatiivi | ultimaatumeille |
| Essiivi | ultimaatumina | Monikon essiivi | ultimaatumeina |
| Translatiivi | ultimaatumiksi | Monikon translatiivi | ultimaatumeiksi |
| Monikon instruktiivi | ultimaatumein | Abessiivi | ultimaatumitta |
| Monikon abessiivi | ultimaatumeitta | Monikon akkusatiivi | ultimaatumit |