Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. | Eiszeit {die} | geologia | |
Määritelmät
Substantiivit
- (geologia) aikakausi jolloin Maapallon lämpötila laskee ja pohjoiset ja eteläiset alueet peittyvät jääpeitteen alle
Taivutusmuodot
| Monikko | jääkaudet | Genetiivi | jääkauden |
| Monikon genetiivi | jääkausien | Partitiivi | jääkautta |
| Monikon partitiivi | jääkausia | Inessiivi | jääkaudessa |
| Monikon inessiivi | jääkausissa | Elatiivi | jääkaudesta |
| Monikon elatiivi | jääkausista | Illatiivi | jääkauteen |
| Monikon illatiivi | jääkausiin | Adessiivi | jääkaudella |
| Monikon adessiivi | jääkausilla | Ablatiivi | jääkaudelta |
| Monikon ablatiivi | jääkausilta | Allatiivi | jääkaudelle |
| Monikon allatiivi | jääkausille | Essiivi | jääkautena |
| Monikon essiivi | jääkausina | Translatiivi | jääkaudeksi |
| Monikon translatiivi | jääkausiksi | Monikon instruktiivi | jääkausin |
| Abessiivi | jääkaudetta | Monikon abessiivi | jääkausitta |
| Monikon akkusatiivi | jääkaudet |