| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | Kuppel {die} | arkkitehtuuri |
| Monikko | kupolit | Genetiivi | kupolin |
| Monikon genetiivi | kupolien | Monikon genetiivi | kupoleiden |
| Monikon genetiivi | kupoleitten | Partitiivi | kupolia |
| Monikon partitiivi | kupoleita | Monikon partitiivi | kupoleja |
| Inessiivi | kupolissa | Monikon inessiivi | kupoleissa |
| Elatiivi | kupolista | Monikon elatiivi | kupoleista |
| Illatiivi | kupoliin | Monikon illatiivi | kupoleihin |
| Adessiivi | kupolilla | Monikon adessiivi | kupoleilla |
| Ablatiivi | kupolilta | Monikon ablatiivi | kupoleilta |
| Allatiivi | kupolille | Monikon allatiivi | kupoleille |
| Essiivi | kupolina | Monikon essiivi | kupoleina |
| Translatiivi | kupoliksi | Monikon translatiivi | kupoleiksi |
| Monikon instruktiivi | kupolein | Abessiivi | kupolitta |
| Monikon abessiivi | kupoleitta | Monikon akkusatiivi | kupolit |