Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | Ääninäyte | |
|---|---|---|---|
| Substantiivit | |||
| 1. |
| ||
| 2. |
| ||
| 3. | laki |
| |
| Muut/tuntemattomat | |||
| 4. |
| ||
Määritelmät
Substantiivit
- tilaisuus, jossa henkilöä kuulustellaan jostakin asiasta; erityisesti poliisin suorittama
Esimerkit
- Nainen on kuulustelussa tunnustanut syyllisyytensä ja hänet on pidätetty.
Taivutusmuodot
| Monikko | kuulustelut | Genetiivi | kuulustelun |
| Monikon genetiivi | kuulustelujen | Monikon genetiivi | kuulusteluiden |
| Monikon genetiivi | kuulusteluitten | Partitiivi | kuulustelua |
| Monikon partitiivi | kuulusteluja | Monikon partitiivi | kuulusteluita |
| Inessiivi | kuulustelussa | Monikon inessiivi | kuulusteluissa |
| Elatiivi | kuulustelusta | Monikon elatiivi | kuulusteluista |
| Illatiivi | kuulusteluun | Monikon illatiivi | kuulusteluihin |
| Adessiivi | kuulustelulla | Monikon adessiivi | kuulusteluilla |
| Ablatiivi | kuulustelulta | Monikon ablatiivi | kuulusteluilta |
| Allatiivi | kuulustelulle | Monikon allatiivi | kuulusteluille |
| Essiivi | kuulusteluna | Monikon essiivi | kuulusteluina |
| Translatiivi | kuulusteluksi | Monikon translatiivi | kuulusteluiksi |
| Monikon instruktiivi | kuulusteluin | Abessiivi | kuulustelutta |
| Monikon abessiivi | kuulusteluitta | Monikon akkusatiivi | kuulustelut |