Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Käännös
1.
karack {en}

Määritelmät

Substantiivit

  1. (historia) kolmimastoinen purjealus, jota käytettiin 1500-luvulta 1700-luvulle pitkillä valtameripurjehduksilla

Esimerkit

  • Kolumbuksen Santa María oli karakki.

Taivutusmuodot

MonikkokarakitGenetiivikarakin
Monikon genetiivikarakkienPartitiivikarakkia
Monikon partitiivikarakkejaInessiivikarakissa
Monikon inessiivikarakeissaElatiivikarakista
Monikon elatiivikarakeistaIllatiivikarakkiin
Monikon illatiivikarakkeihinAdessiivikarakilla
Monikon adessiivikarakeillaAblatiivikarakilta
Monikon ablatiivikarakeiltaAllatiivikarakille
Monikon allatiivikarakeilleEssiivikarakkina
Monikon essiivikarakkeinaTranslatiivikarakiksi
Monikon translatiivikarakeiksiMonikon instruktiivikarakein
AbessiivikarakittaMonikon abessiivikarakeitta
Monikon akkusatiivikarakit