Sanakirja
Tekoälykääntäjä
Ääntäminen
- IPA: /ˈkoɡːi/
| Käännös | |
|---|---|
| 1. | Kogge {die} |
Määritelmät
Substantiivit
- keskiajalla Pohjois-Euroopassa kehitetty, etenkin Hansan käyttämä alustyyppi
Taivutusmuodot
| Monikko | koggit | Genetiivi | koggin |
| Monikon genetiivi | koggien | Partitiivi | koggia |
| Monikon partitiivi | koggeja | Inessiivi | koggissa |
| Monikon inessiivi | koggeissa | Elatiivi | koggista |
| Monikon elatiivi | koggeista | Illatiivi | koggiin |
| Monikon illatiivi | koggeihin | Adessiivi | koggilla |
| Monikon adessiivi | koggeilla | Ablatiivi | koggilta |
| Monikon ablatiivi | koggeilta | Allatiivi | koggille |
| Monikon allatiivi | koggeille | Essiivi | koggina |
| Monikon essiivi | koggeina | Translatiivi | koggiksi |
| Monikon translatiivi | koggeiksi | Monikon instruktiivi | koggein |
| Abessiivi | koggitta | Monikon abessiivi | koggeitta |
| Monikon akkusatiivi | koggit |