Sanakirja
Tekoälykääntäjä
KäännösÄäninäyte
Substantiivit
1.
2.
  • ÄäntäminenUS

Määritelmät

Substantiivit

  1. useimmiten kuuroille suunnattu kieli, jossa kielellinen viesti ilmaistaan viittomalla käyttäen käsite-, sana- tai merkkiviittomia. Viestiä elävöitetään ja sävytetään eleiden ja ilmeiden avulla. Viittomakieli on itsenäinen kieli, eikä vain tapa välittää puhutun kielen viestejä.

Taivutusmuodot

MonikkoviittomakieletGenetiiviviittomakielen
Monikon genetiiviviittomakieltenMonikon genetiiviviittomakielien
PartitiiviviittomakieltäMonikon partitiiviviittomakieliä
InessiiviviittomakielessäMonikon inessiiviviittomakielissä
ElatiiviviittomakielestäMonikon elatiiviviittomakielistä
IllatiiviviittomakieleenMonikon illatiiviviittomakieliin
AdessiiviviittomakielelläMonikon adessiiviviittomakielillä
AblatiiviviittomakieleltäMonikon ablatiiviviittomakieliltä
AllatiiviviittomakielelleMonikon allatiiviviittomakielille
EssiiviviittomakielenäMonikon essiiviviittomakielinä
TranslatiiviviittomakieleksiMonikon translatiiviviittomakieliksi
Monikon instruktiiviviittomakielinAbessiiviviittomakielettä
Monikon abessiiviviittomakielittäMonikon akkusatiiviviittomakielet

Luokat