Sanakirja
Tekoälykääntäjä
| Käännös | Konteksti | |
|---|---|---|
| Substantiivit | ||
| 1. | kielioppi | |
Määritelmät
Substantiivit
- (kielitiede) verbin taivutusmuoto, jolla muodostetaan apuverbin kanssa menneen ajan liittomuodot
Taivutusmuodot
| Monikko | supiinit | Genetiivi | supiinin |
| Monikon genetiivi | supiinien | Monikon genetiivi | supiineiden |
| Monikon genetiivi | supiineitten | Partitiivi | supiinia |
| Monikon partitiivi | supiineita | Monikon partitiivi | supiineja |
| Inessiivi | supiinissa | Monikon inessiivi | supiineissa |
| Elatiivi | supiinista | Monikon elatiivi | supiineista |
| Illatiivi | supiiniin | Monikon illatiivi | supiineihin |
| Adessiivi | supiinilla | Monikon adessiivi | supiineilla |
| Ablatiivi | supiinilta | Monikon ablatiivi | supiineilta |
| Allatiivi | supiinille | Monikon allatiivi | supiineille |
| Essiivi | supiinina | Monikon essiivi | supiineina |
| Translatiivi | supiiniksi | Monikon translatiivi | supiineiksi |
| Monikon instruktiivi | supiinein | Abessiivi | supiinitta |
| Monikon abessiivi | supiineitta | Monikon akkusatiivi | supiinit |