| Käännös | |
|---|---|
| 1. | Abschlussprüfung {die} |
| Monikko | loppukokeet | Genetiivi | loppukokeen |
| Monikon genetiivi | loppukokeiden | Monikon genetiivi | loppukokeitten |
| Partitiivi | loppukoetta | Monikon partitiivi | loppukokeita |
| Inessiivi | loppukokeessa | Monikon inessiivi | loppukokeissa |
| Elatiivi | loppukokeesta | Monikon elatiivi | loppukokeista |
| Illatiivi | loppukokeeseen | Monikon illatiivi | loppukokeisiin |
| Monikon illatiivi | loppukokeihin | Adessiivi | loppukokeella |
| Monikon adessiivi | loppukokeilla | Ablatiivi | loppukokeelta |
| Monikon ablatiivi | loppukokeilta | Allatiivi | loppukokeelle |
| Monikon allatiivi | loppukokeille | Essiivi | loppukokeena |
| Monikon essiivi | loppukokeina | Translatiivi | loppukokeeksi |
| Monikon translatiivi | loppukokeiksi | Monikon instruktiivi | loppukokein |
| Abessiivi | loppukokeetta | Monikon abessiivi | loppukokeitta |
| Monikon akkusatiivi | loppukokeet |