Sanakirja
Tekoälykääntäjä
KäännösKonteksti
Substantiivit
1.
morfem {ett}
kielitiede

Määritelmät

Substantiivit

  1. (kielitiede) kielen pienin merkityksen sisältävä rakenneosa

Esimerkit

  • Vartalo, monikon tunnus tai sijapääte ovat morfeemeja.

Taivutusmuodot

MonikkomorfeemitGenetiivimorfeemin
Monikon genetiivimorfeemienPartitiivimorfeemia
Monikon partitiivimorfeemejaInessiivimorfeemissa
Monikon inessiivimorfeemeissaElatiivimorfeemista
Monikon elatiivimorfeemeistaIllatiivimorfeemiin
Monikon illatiivimorfeemeihinAdessiivimorfeemilla
Monikon adessiivimorfeemeillaAblatiivimorfeemilta
Monikon ablatiivimorfeemeiltaAllatiivimorfeemille
Monikon allatiivimorfeemeilleEssiivimorfeemina
Monikon essiivimorfeemeinaTranslatiivimorfeemiksi
Monikon translatiivimorfeemeiksiMonikon instruktiivimorfeemein
AbessiivimorfeemittaMonikon abessiivimorfeemeitta
Monikon akkusatiivimorfeemit